Case Museokortti, viisi vuotta myöhemmin – Devolon

Asiaa ohjelmistoista ja niiden vierestäkin

Tutustu Devolonin maailmaan

Täältä löydät tuoreimmat uutisemme, kiinnostavimmat kehitystyömme sekä joukon oivaltavia sisältöjä kaikille ohjelmistoalasta kiinnostuneille. Muista liittyä postituslistallemme, jotta saat tuoreimmat päivitykset suoraan sähköpostiisi.

Case Museokortti, viisi vuotta myöhemmin

12.11.2020

Toukokuussa alussa 2015 elettiin jänniä päiviä, kun Museokortti-järjestelmä otettiin käyttöön. Saman päivän aikana avattiin 180 kohdetta, jossa korttia piti voida käyttää ja myydä ja lisäksi kortille verkkokauppa ja asiakassivut.

 

Kaikki valmistui viime tingassa. Helmikuun alussa olimme tehneet, puolentoistavuoden neuvottelujen jälkeen, sopimuksen Museoliiton kanssa järjestelmän toimittamisesta. Alkamispäiväksi sovittiin 1.5, mutta kun sen lähestyessä ymmärrettiin, että vappupäivänä museot ovat kiinni, siirrettiin avausta tiistaille 5.5.

 

Järjestelmäntoimittajan näkökulmasta Museokortissa oli ja on kaksi kriittistä kohtaa: korttien myyminen verkkokaupassa ja käyntien rekisteröiminen. Mikäli nämä asiat hoituvat, loppu on pelkkää excelöintiä.

Käyntien rekisteröimiseen tarvittavaa teknologista valintaa tehdessä tuli ottaa huomioon, että museoympäristöt, kotiseutumuseoista valtion museoihin, poikkeavat paljon toisistaan ja samoin näiden tietoliikenneverkot. Koska museoille ei ole yhteistä kassajärjestelmää, tuli järjestelmän olla itsenäinen kokonaisuutensa.

 

Järjestelmän tuli olla myös asiakaspalvelulle helppokäyttöinen, käyntien kirjaamisen nopeaa ja varmaa, käyttöliittymän muokattavissa ja kehitettävissä ja koska museoita on merkittävä määrä, niin myös hinnalla oli paljon merkitystä. Devolonin suosituksesta Museoliitto valitsi RFID- ja Android -teknologiaan perustavan järjestelmän; asiakkaiden tunnisteeksi tuli muovikortit, joissa on RFID-siru ja museoille Google Nexus-tabletti, jossa oli RFID-lukija.

 

Toki jännitti myös, miten museoissa osataan korttia myydä ja tietenkin se, miten ihmiset ottavat kortin vastaan. Keväällä Museoliitto oli järjestänyt maakuntakiertueen, jossa kortista puhuttiin eri maakuntien museoille, mutta koska järjestelmä ei ollut silloin vielä valmis, ei perehdytystä ohjelmistoon voitu antaa.

 

Aihetta huoleen ei ollut. Valvoimme ensimmäiset päivät puhelimen ääressä, mutta palautetta museoista ei juuri kuulunut. Päättelimme siitä, että kaikki sujuu hyvin.

Jotkut tosin ihmettelivät, miksi tehtiin vanhankaltaisen oloinen muovikortti-järjestelmä. Yksinkertainen totuus asiaan oli, ettei mobiilisovellus ollut mahdollisuus. Vielä 2015 ei älypuhelinpeitto ollut sama kuin nykyään eikä sellaisen omistamista voitu muutenkaan edellyttää kortinostajilta.

 

Kävijöiden vastaanotto oli kahtalainen. Museoiden vakikävijä tarttuivat korttiin nopeasti, mutta suurella yleisöllä tuntui kestävän kauan ymmärtää kortin sinänsä simppeli idea. Eräs vanhempi rouva antoi palautetta, että hänellä kesti kuukausia ymmärtää, että hän todella voi käydä jokaisessa museossa niin monta kertaa kuin haluaa.

 

Vasta toisena jouluna räjähti. Museokortin lahjakortti saatiin markkinoille ja ylipäänsä sana tällaisesta uudesta tuotteesta oli levinnyt laajalle. Joulupyhinä uusia kortteja rekisteröitiin tuhansia.

Uusia museoita ilmoittautui mukaan jatkuvasti. Alun 180 museosta on nyt hivuttauduttu yli kolmensadan. Mukaan on tullut ilmaismuseoitakin, koska kortin kautta saatu näkyvyys on niin merkittävä.

 

Oli erikoista nähdä, miten idea suunnittelupöydän äärestä johti siihen, että keltaisia kortteja vilkkui ihmisten lompakoissa ja ympäri sosiaalista mediaa ihmeteltiin uutta tuotetta. Ihmiset kertoivat suunnittelevansa kotimaan matkojansa nyt museoiden perusteella ja uudet näyttelyt nousivat jatkuvasti puheenaiheeksi.

 

Alkukesästä 2020, juuri pandemian sulkemien museoiden jälleen avauduttua, otettiin vihdoin käyttöön Museokortti-mobiilisovellus. Sovellus on entisestään lisännyt museoissa käyntiä, kun käyttäjä voi näppärästi nähdä lähiseudun museot ja niiden aukioloajat. Sovellus nousi nopeasti yhdeksi valtakunnan ladatuimmista.

 

Museokortti on nyt vakiintunut osa suomalaista museokenttää. Yhdessä Museoliiton kanssa olemme käyneet puhumassa kortin eduista myös muiden maiden ammattilaisille, ja heitä on käynyt myös Suomessa tutustumassa. Järjestelmästä on ehdottomasti vientituotteeksi, mutta helppoa se ei ole – monen asian on natsattava samaan aikaan. On oltava halua, rohkeutta, osaamista ja resursseja.

 

Oli liki uskomatonta, että Suomen museokenttä oli valmis siirtymään näin isoon muutokseen kerralla. Esimerkiksi kortin mallina toiminut Hollannin museokortti kasvoi valtakunnalliseksi pikkuhiljaa, Amsterdamin museoiden yhteisen kortin hyvien kokemusten myötä.

 

Museoala on monen mielikuvissa jähmeä ja konservatiivinen, mutta Museokortti todistaa, että ainakin Suomessa asia on täysin päinvastoin.

Mitä ne oikein puuhaavat?

Tilaa Devolonin uutiskirje

Tilaa tästä Devolonin kuulumiset. Emme täytä sähköpostiasi turhilla viesteillä, vaan toimitamme sinulle kerran kuukaudessa teräviä huomioita ja rahan arvoisia oivalluksia ohjelmistokehityksen ja digitaalisen liiketoiminnan maailmasta.

Ketkä näitä oikein tekee?

Devolonin tiimi